Okei. Miettikaa. Kaikki tietaa, millanen hamahakkikammo mulla on. Ja taisinkin jo aiemmin mainita niista meidan suihkussa olevista hamiksista. No ei ne mitaan, mut tanaan kun tulin kouluun, kavelin kaytavalla ja mita naankaan - TARANTELLA. Eiku. Mietin varmaan abouttiarallaa jonkun 5min, miten se kirjotetaan. Menee suomi, espanja ja englanti sekasin. Taa mun kieli ei oo enaa mikaan spanglish (espanja+englanti), vaan taa on joku spanglswefinnish (espanja+englanti+ruotsi+suomi). Aika karmeeta. Ja oon jo monta kertaa ruvennu vahingossa puhumaan suomea jollekin :D On mennyt hetki, ennenkun sita on tajunnut etta hitto, namahan ei oikeesti ymmarra suomea. Ja monesti oon muille vaihtareille ihan automaattisesti ruvennut puhumaan espanjaksi, vaikka ne ymmartaa paremmin englantia kun espanjaa - tai no useimmat ainakin. Voi olla aika hankalaa palata suomeen ja puhua vain suomea. No joo mut tosiaan, jatkakaamme eteenpain (vaikkakin oikeesti ajassa taaksepain).

Eilen oli ihan mahtava paiva. Tai oli muuten, paitsi etta mun perhe ei jattanyt mua hetkeksikaan rauhaan. Tai ainakaan sillon kun olin kotona. Mut onneks kuitenkaan koko paivaa en ollut kotona. Olin mun luokkakaverilla kokkaamassa. Meidan naet piti kokata jotain taks paivaks ja tuoda englannin tunnille. Se on jotain tosi kummallista, Suomessa ei tulis mieleenkaan tehda nain. Mut taalla joo, syodaan englannin tunnilla. Mut siis joo, tehtiin - tattadadaa, jannitys tiivistyy - MAKAROONILAATIKKOA. Ja se viel onnistu ihan hyvin. Okei, mun oli pakko tarkistaa aitilta ja sanoinkin etta jos tan meen ryssimaan, niin en kehtaa koskaan enaa tulla Suomeen takasin :D Mut hyvin se meni. Ja kerrankin oli joku, joka on huonompi kokkaamaan kun mina. Andrea (se mun luokkakaveri) nimittain. Se on viela enemman kujalla keittiossa kun mina. Tai no, arvatenkin, koska niilla on taloudenhoitaja. Ja muutenkin se sen perhe oli ihan mahtava. Ihana. Niin sellanen laheinen, mut erilailla kun mun perhe. Mun perhe on laheinen.. mut keskenaan. On se tosi kiva kun aiti ja tytar tulee halailemaan toisiaan mun nenan eteen. Sit tulee vaan sellanen fiilis et joo, menkaa nyt hemmettiin siita, missa mun aiti on? Ja taas meinaan menna ohi aiheen. Oon kyl aika lahjakas tassa. Siis se Andrean perhe. Niiden kanssa oli tosi helppo jutella, osittain siksikin koska Andrean veli ja isa puhuu englantia, ja jos mulla tuli pattitilanne, enka osannut selittaa jotain juttua espanjaks, pystyin sanomaan englanniks ja ne autto mua. Se oli jotenkin niin helppoa ja luontevaa. Ja sit ne oli heti kutsumassa mua niiden kanssa rannalle, tulivuorille kaymaan ja vaikka mita. Ja itseasiassa taa on se perhe, joka on aiemmin jo kysynyt, et eiko mun oo mahollista vaihtaa perhetta. En sit tiia, josko ne haluais mua sinne. Kai ne kysyy sit jos haluaa. Mut jokatapauksessa, niilla on langaton netti, eli voin joku paiva menna sinne lapparin kanssa ja saan niita kuvia ja muuta laitettua tanne ilman muistitikkua. Ja voin kirjottaa tanne juttua aakkosten kanssa. Aika ihanaa.

Mutmut jos ma tasta liukenen.